maanantai 14. tammikuuta 2013

Ajatuksia tyhjästä

Mä en tiedä, mut mulla iski inspis ja mun oli pakko kirjottaa tarina jostain. Mä alotin, mutta se alko kuulostaa enemmän laululta mun mielessäni, joten mä kirjotin sitten laulun. Nää sanat ei koske siis mun elämää millään tavalla. Se on vähän niin kun satu jossa on sävel. Sellasia laulut muutenkin on. :)


Meil ei oo kliseitä,
katsottiin tähtiin,
Meil ei oo kliseitä,
Muut ei nää mitä vaan me nähtiin,
Ollaan sitä mitä me ei olla
Onks siinä järkeekään
Sitä mitä ei oo, ei pysty ees särkemään
Kalenterivuodessa
Päiviä vaan sata ja neljä
Viikossa päiviä kaks totta on meillä
Kolmena susta vaan reunoja piirrän
Kaks ihan kokonaan sun mielestä siirrät

Mä en oo se tyttö joka rakastuu kliseisiin
En se joka sortuu kauniisiin sanoihin
En se joka kylkeen tatuoi ankkurin
Oon se joka rakastuu mieheen eikä vampyyriin
Oon se joka samaistuu pahikseen eikä sankariin
Mitä sä teet mulle
Mitä teet mulle
Sä revit mut sinne mistä tullut en oo
Saat mut kaatumaan kliseiden suosioon
Sä oot se kirja jonka en haluu koskaan loppuvan
Sä oot se joka saa mut satuihin uskomaan

En puhu kliseitä
Oot elämän 3D-leffa
En puhu kliseitä
Mitään ei oo mut silti oot siinä
Oot filmille piirretty hahmo
Nimes unohdettu lopputeksteistä
Sä oot se ihminen horoskooppien enteistä
Kai sä huomaat jo mun sarkasmin
Mä oon kaikkea mitä mä ennen välttelin
Mä oon se tyttö pilvistä
Tässä mä oon laulaen pelkästään kliseistä

Silti mä sanon kaikille, että

Mä en oo se tyttö joka rakastuu kliseisiin
En se joka sortuu kauniisiin sanoihin
En se joka kylkeen tatuoi ankkurin
Oon se joka rakastuu mieheen eikä vampyyriin
Oon se joka samaistuu pahikseen eikä sankariin
Mitä sä teet mulle
Mitä teet mulle
Sä revit mut sinne mistä tullut en oo
Saat mut kaatumaan kliseiden suosioon
Sä oot se kirja jonka en haluu koskaan loppuvan
Sä oot se joka saa mut satuihin uskomaan

Haluun olla vaan mitä haluut mun olevan
Ei minkään tarvii olla järkevää
Kaikki mitä ei ymmärretä on vain meille tärkeää

Mä en oo se tyttö joka rakastuu kliseisiin
En se joka sortuu kauniisiin sanoihin
En se joka kylkeen tatuoi ankkurin
Oon se joka rakastuu mieheen eikä vampyyriin
Oon se joka samaistuu pahikseen eikä sankariin
Mitä sä teet mulle
Mitä teet mulle
Sä revit mut sinne mistä tullut en oo
Saat mut kaatumaan kliseiden suosioon
Sä oot se kirja jonka en haluu koskaan loppuvan

Sä oot se joka saa mut satuihin uskomaan

Sä oot se joka saa mut epäonnistumaan

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Joni-vuosi 2012

Niin useessa mun seuraamassa blogissa on tehty kooste omasta menneestä vuodesta... 2012. Vuodesta jona ei tullutkaan maailmanloppu ja enemmänkin sen vuoden loppuminen tuntui maailmanlopulta.

Vuos 2012 oli oikeestaan ehkä vuos, jona oon ollu sekä enemmän hajalla kun koskaan, mut samalla myös vuos, jona oon ollu ilosempi kun koskaan ja tää vuos on tuonu tullessaan niin monia asioita.

Vuos alko sillä, että olin työharjottelussa NRJ:llä. Se oli huippu hommaa ja ihmiset niin mukavia, joten vuos 2012 oli vuos, jollon tajusin, että työnteko voi olla kivaa.


Vuos 2012 oli vuos, jollon tajusin, kuinka tärkee mun pikkusisko mulle oikeasti on.


Vuos 2012 oli vuos, jollon kävin enemmän keikoilla, kun koskaan. 




Vuos 2012 on vuosi, jollon Face of God bändi teki yli 50 keikkaa kuukauden aikana ja siinä kuussa tajusin entistäkin paremmin, kuinka paljon musiikkia voi rakastaa.

Vuos 2012 on vuos jollon lähin musiikin perässä sekä Turkuun, että Poriin omien päähänpistojen takia.

Vuos 2012 on myös vuosi, jollon vietettiin Krissen ja Sarinan kanssa yö Lohjan mäkkärissä. Päähänpisto sekin! (Mansesterilagaus, med Tiina!)

Vuotena 2012 mut saatto nähdä monesti odottamassa pääsyä kattomaan idolssin semifinaalinäytöksiä.

Vuos 2012 on vuos, jollon Krisse täytti 18 vuotta. Vietettiin eka synttäreitä Roskassa, sitten seuraavana päivänä Porissa. Vuos 2012 on vuos, jollon valvoin ekaa kertaa ikinä (monesti) kokonaisia öitä.


 Vuos 2012 on se vuos, kun hyvistä kavereista tuli vieläkin parempia kavereita.


Vuos 2012 oli vuos, jonka kesästä tein kiireisen. Kesän, jonka jokaisena keskiviikkona istuttiin Pitkä Kuuma Kesä -tapahtumassa kuuntelemassa bändejä, joista mieleen varmaan eniten jäi: Pasa, Wedding Crashers, Samae Koskinen ja STOCKERS!

Vuotena 2012 me oltiin Moonan kanssa yhessä L niinkuin l-u-u-s-e-r-e-i-t-a. Ja oltiin muuten myös valmiita kävelemään Tuusulaan vapaaehtosesti!

 
Vuos 2012 oli vuos, jonka juhannusta en unohda ikinä.

Kesällä koin myös elämän ekat festarit: Ruisrock!

...jonka ansiosta tutustuin Tiinaan paremmin! Naurettiin tyhmille jutuille, tanssittiin tyhmästi, nolattiin ittemme ja liiskattiin Oliiveja.


Vuotena 2012 tutustuin myös Kutriin! Se mm. oksensi, nauro kaatuvalle ihmiselle, oli ihan hullu, oltii albiinomonnei ja niin, mutta se kaikki on ihan ok! Koska kaikki on ok! Katri on ihana!




Vuos oli Tiinan ja Katrin takia Joni-vuosi. Sillä varmaan vois koko vuoden nimetäkkin. Kattokaa siis merkinnän otsikko. Tona vuonna eniten mun elämään vaikuttaneen bändin Hey Heatherin laulaja Joonas ja kitaristi Väinö eros bändistä. Tyhjä olo tavallaa, mut voin vaan kiittää, että tässä ympärillä ilman HH:ta ei olis nää ihmiset jotka tässä nyt on, eikä musiikki olis niin tärkeetä, mitä se nyt mulle on.

Kesällä mulla oli myös ala-asteen luokkakokous. Se oli yks kesän jännimmistä päivistä, koska sillon huomas, kuinka paljon ihmiset muuttuu.

 Se kesä oli myös se kesä, jollon oltiin blehat päässä väärinpäin. Avaimet unohtu kotiin. Maksoin siitä 50 euroa. Tanssittiin Moonan ja Krissen kans, tehtiin koko kesä kaikkea tyhmää ja syötiin mozzarella pizzaa.

Vuos 2012 oli vuos, jollon kirjottelin tyhmiä sekä roskaan, että mascottiin. + Eka visiitti Roskassa, mistä aina oltiin puhuttu. Vuos 2012 oli myös Moonan kootut baariseikkailut vuosi!

Kesällä mulla oli hyvä mieli, koska oltiin leirillä ohjaajana ja lapset vaan kehu ja oli sulosimpia ikinä. Meistä ohjaajista yks niistä teki tämmösen.

Vuos 2012 oli vuos, jollon käytiin leffassa kattomassa Miss Farkkusuomi, mentiin kattomaan ulos aitojen yli keikkaa, eikä sadekkaan haitannu! Sinä päivänä taisin myös tehdä yhden mun elämän joko kivoimmista jutuista, tai suurimmista virheistä!

 Sinä vuonna oli tärkeitä kavereita, jotka teki joistakin päivistä yksiä parhaimmista!


 Myös Atlético kuningas urpot sai alkunsa!

 Kesän jälkeen tuli syksy!




 Syksy oli semmonen, että jaksoin välillä hymyillä.

 Ja löysin ekaa kertaa kumisaappaat, joita tykkään pitää jalassa.

Pääsin uuteen kouluun opiskelemaan digimediaa. Opiskelen legotalossa.

 Ja tajusin melkeen heti, että meiän luokkalaiset on ihan parhaita.


Mun vuonna 2009 vuonna piirtämä hahmo pääs animaatioon. Punk-pupu sai nimen Jay, ihmiseltä josta myös vuotena 2012 tuli yks helposti tärkeimmistä ihmisistä. Piristi pitkän aikaa mun päiviä höpinöillää.


Vuotena 2012 sain myös ekat täydet pisteet kursseista, jotka ei oo musiikki, kuvis tai filosofia. Tällä kertaa käsikirjotus, sekä valaisu: kaikki mistä olin vielä edes numeron saanu!

Vuotena 2012 aloin myös epäillä, että onko digimedia mulle se oikea juttu, jonka takia meinasin yrittää vaihtaa koulua, mut sillon tuli mun vuoden romahdus, jänistin, ahdistuin ja aloin ettiä pakokeinoa keksimällä tekemistä.

Joten alotin kitaran soiton taas! Hankin kitaran kaks vuotta sitten Italiasta. Pienenä olin saanu myös toisen kitaran, joten kaivoin ne esille. Sain iskältä myös kolmannen. Nyt oon opetellu päivittäin asioita ja huomaan, että ehkä mulla on oikeesti mahollisuus oppia! Hitaasti, mutta kumminkin!


 Loppuvuonna kävin ekaa kertaa kavereitten kans risteilyllä ilman valvojaa. Mukana siis Heini, Pati ja Panda.

Vuonna 2012 istuin pitkästä aikaa joulupukin sylissä ja täytin 20!

Vuonna 2012 mun kaverit yllätti mut ja aloin itkemään, koska tajusin, kuinka ihania ihmisiä mun elämässä on. Juhlittiin mun synttäreitä Fusen keikalla.

Sitten tuli uusvuos, jollon istuttiin kylpyammeessa ja mietittiin, että vuos 2013 ei vaikuta läheskään yhtä lupaavalta. Pitää vaan toivoa!

Kokonaisuudessaan menny vuos sisäls paljon muutakin, hirveesti tunteita, ajatuksia, hetkiä, ihmisiä, paikkoja, kokemuksia, naurua, vaikka mitä. Mut ennen kaikkea, mä opin lentämään, niin kuin tyttö mun kirjottamassa "kirjassa": "Tyttö joka osasi lentää" ...oikeesti! Mä osaan.



Me muut