Ekana herätys oli joskus super aikasin aamulla, koska päätettiin että vietetään koko päivä sillä suunnalla ja seikkaillaan. Hienoo oli se, että olin nukkunu ehkä huikeen tunnin ennen tota reissua, eikä bussissakaa pahemmin unta tullu saatua. Käytii ostamassa evästä ja sit matka bussilla lähti.
Olin jotenki vielä flunssanen. Köhin vaan koko päivän ja astmalääkkeitten voimalla selvisin huikeesti loppuun saakka. Ekana perillä päädyttii Krissen kans kiertelemää kauppoja, eikä siitä tietenkää mitään hyvää tullu, koska rahoille sain taas heittää hyvästit. Ostin pari niin kivaa ostosta, että oon kyllä tavallaan ihan ilonen. Se oli jotenki hieno alotus sille päivälle, nimittäin astutaan kauppaan ja joku hälytin alkaa soimaan. Hetken päästä tulee joku äänitys: "Tämä on tärkeä viesti. Kauppakeskuksessamme on lauennut palohälytys. Syytä selvitellään, ottakaa rauhallisesti ja odottakaa lisäohjeita. Kiva kiva." ...kiva kiva? Millon ikinä tollasessa äänityksessä sanotaan noin. Nauratti.
Sen reissun jälkeen kierreltiin ympäri Tamperetta, kulutettii aikaa, käytii syömässä ja pääasiassa oltiin ihan keikkapaikan lähistöllä semmosella nurmialueella makoilemassa. Nukahettiin Krissen kanssa vissiin molemmat siihen ainakin hetkeks. Sinänsä oli ihan hauskaa se aika, mut päivän sääks oli alunperin luvattu aurinkoa, mut pääasiassa oli melkeen kokoajan tuulista ja pilvistä. Ei se menoa kummiskaan haitannu loppujen lopuks.
Keikkojen jälkee todettii Krissen kans, et on pikkusen kiire ehtiä viimeseen Tampereen bussii kohti Helsinkiä ja oltiin jo kaikki suunniteltu sen mukaan, mut jotenki siinä päädyttiinki autoon ja ABC:seelle keskelle jonnekki ei mitään ostelemaa euroarpoja ja sieltä Poriin. Mitääh?
Ja tarkotus oli mennä sieltä bussilla kotiin, mut taas meni vaikeeks ja olis tullu hyvin kiire joten... Löydettii ittemme hilpeestä porukasta Amarillosta. Alku meni vähän siihen, että oisin ihan hyvin voinu nukahtaa pystyy, mut loppujen lopuks piristyin ja yö oli hyvin hilpeetä aikaa. Jaa missä me oltiin... Jossain Angry Birds puistossa ja vaikka ja mitä. Ja myöhästyttii vielä toisestaki bussista, joten piti johonki yömyöhään odotella, mut ei se loppupeleissä haitannu ollenkaan, koska meno oli sen verran hauskaa, että olis harmittanu jos ois sen joutunu missaamaan. Ja niitä ihmisiä siel Porin päässä oli oikeesti hauska nähä. Emmätiiä, varmasti kesän randomein, mut ehkäpä hauskin reissu, koska missään ei ollu mitään päätä eikä häntää!
P.s. Krisselle viel hyvää nimpparii !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti