Musta tuntuu, että mulla ei oo oikeutta olla kiireinen.
Musta tuntuu, että mulla ei oo oikeutta olla paikallaan.
Musta tuntuu, että mulla ei oo oikeutta olla hiljaa.
Musta tuntuu, että mulla ei oo oikeutta puhua.
Multa vaaditaan liikaa.
Musta tuntuu, että mulla ei ole aikaa olla surullinen.
Silti mä olen. Mä tunnen kuinka se jossain mun sisällä on. Se tappelee, että se pääsisi takaisin pinnalle.
Mä tappelen vastaan...
...mutta aika on lopussa.
Kohta se taas voittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti