Supernatural?

Katon peiliin ja alan pelkäämään. Koska mä paranen tästä kaikesta? Miksi mun muisti pätkii? Koska voin kattoa toista silmiin ja rehellisesti sanoa, että mua ei enää haittaa vanhat asiat? Mä valehtelen siitä. Mä sanon, että "no kyllä mua muutamat jutut vielä vähän mietityttää", mut ei. Mun sisällä on raastava pelko, ikävä, tunne jota on vaikeeta selittää. Mä huomaan, että kun mä yritän unohtaa asioita, jotka mä haluaisin unohtaa... Mä joko unohdan ne kokonaan, ignooraan mielestä enkä tunne enää oikein mitään mistään, tai sitten mä muistan ja vellon niissä ajatuksissa. Mutta miksi mä haluaisin unohtaa jotain, joka kertoo, että ehkä mussa on vielä jotain normaalia, ehkä mä voin tuntea niinkuin muutkin?

Mulla on ollu jotenkin ihan ihmeellinen vuoden alku. Joko oon tosi maaninen, ilonen, tekemässä kokoajan jotain, riehumassa ja tosi kärsimätön, tai sitten mulla on paha olla. Ehkä mulla on joku kakssuuntanen mielialahäiriö? En mä tiedä. En mä haluais sellasta myöntää, vaikka musta tuntuiski siltä. Joskus mä epäilen, mut en mä halua selvittää.

On mulla ihan kivaakin tosiaan välillä. On ollu kaikenlaisia keikkoja. MadCraft, Fuse, Riot Vein, Face of God, jotain semmosta ja Tiina oli joku aika sitten meillä yötä. Naurettiin kaikelle ihan super tyhmälle ja juteltii omeglessa joillekki random ihmisille. Sitte oli meiän luokkalaisen Natalien synttärit, mulla oli ainaki ihan super hauskaa ja Cecilialla bileet. Kaikenlaista jännää nyt ollu tässä viimeaikoina.

Ja se mihin oon koukussa... on Supernatural tv-sarja. Mä en tiiä tarkottaako ihmiset koskaan "koukussa sarjaan" ihan niin kirjaimellisesti ku minä, koska välillä se menee ihan sairaan puolelle. Toi sarja on ku kattois jotain lyhkäsiä kauhuelokuvia (joita mun ei pitäis antaa kattoa, koska musta tulee ihan vainoharhanen), mut mun sydän hakkaa hulluna ja se on varmaan joku adrenaliinipiikki mikä mulle tulee joka jaksosta, ku mä tunnen semmosta hullua jännitystä ja vapautumisen tunnetta, ku mä töllötän noita jaksoja. En mä tiedä. Viimeks olin koukussa joskus kuus vuotta sitten Lostiin tämmösellä tavalla, kun se sarja oikeesti oli ainut asia mitä sillon odotin koko viikolta joka torstai.