Mulla oli hieno perjantai. Mulla ei pahemmin näitä havainnollistavia kuvia löydy, mutta kuitenkin. Eka näin yhtä uutta tuttua. Oli sade, joten istuttiin sit kahvilassa ja juteltiin niitä näitä. Ihan kivaahan se, vaikka olo oli kyllä varmaan maailman väsynein. Moona tuli jossain vaiheessa sinne ja sitten lähin sen kans tikkurilan Lafkaan, missä esiinty joku kummallinen bändi, joka jossain määrin meni ihan ihan kokonaan multa ohi (en ees muista soittiko ne kauan siellä taustalla, ku en oikeestaan ees tajunnu millon ne alotti) ja sit Duke and the Samoan Guys. Meno oli jossain määrin ehkä joko ylipirteetä tai yliväsynyttä.
Ja lauantaina näin paria kaveria, joita en kumpaakaan oo pitkään aikaan pahemmin nähny. Tänään taas sitten menin maalaismarkkinoille, missä soitti pari tuttua bändiä.
 |
| @Lafka <3 |
Jossain määrin musta tuntuu, että mulla on menny viime aikoina tosi kivasti. Oon jotenki kaikki isoimmat ongelmat onnistunu unohtamaa. Hymyilemään tolle sateelle ulkona ja sille, että kengät kastuu. Heräämään aikasin aamulla juomaan kahvikupillisen hitaasti ja menemää nukkumaan kello puol kymmenen illalla, mitä en oo tehny kyllä pariin vuoteen kertaakaan. Ja musta on kivaa nyt kaikki. Kohta romahdan varmaan taas, koska nyt on ollu liian pitkään liian kivaa, mutta mä jopa pari päivää sitten kehittelin päässä niinkin ison lauseen, että: "Mä varmaan elän nyt tähän asti parhainta aikaa elämässä." Hei, ehkä se on vaan nyt muutamien päivien ajatus, mutta mulla on niin kivaa ollu, ku on kokoajan ollu jotain tekemistä. Ainut asia, joka mieltä jaksaa painaa oikeesti, on muutamat kaverit, joita oikeesti on niin sairas ikävä, että jaksaa itkettää se, että asiat on muuttunu, sekä koulu, jossa kivaa on tunneilla ja kivaa on päästä tekemään kaiken näköstä, mutta kaikki läksyt on riistäytyny ihan käsistä. Ei oo ollu aikaa, jaksamista tai motivaatiota oikeestaan tehä yhtään mitään muuta, kun vaan kuunnella musiikkia ja olla ilonen. Hymyillä ja olla pitkästä aikaa ilonen jopa siitä, että on syksy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti